Kentänhoidon alkukauden yhteenvetoa ja haasteita.
Talvi oli haastava. Vähät lumet mitä satoi alkutalvella, sulivat ja jäätyivät viheriöiden päälle tammikuussa. Jouduimme harvinaiseen tilanteeseen täällä melko lumivarmalla vyöhykkeellä eli poistamaan jäätä. Tammikuinen toimenpide sulatti jäät pois, mutta koska ei ollut vielä routaa tuli osalle viheriöistä syvät painaumat traktorin painosta. Näitä on saatu tasoitettua, mutta esimerkiksi 6 ja 18 viheriöillä painaumat ovat yhä havaittavissa. Satoi uudet lumet ja maaliskuussa tilanne oli osilla viheriöistä sama, lumen alla oli kerros jäätä. Osalle viheriöistä valitettavasti syntyi jääpoltetta eli tilanne missä nurmi ei saa happea ja alkaa syntyä haitallisia kaasuja. Viheriöiden 6, 9 ja 18 näky ei ollut mieltä ylentävä. Pystyleikkuut, kylvöt ja lopulta saapunut lämpö tekivät onneksi lopulta viheriöt pelikelpoisiksi.
Sadetusjärjestelmän käyttöönotto ei mennyt myöskään ihan putkeen. Kun aloimme ottaa sadettimia käyttöön, kuului pumpusta hirveä ääni. Viime syksynä vaihdettu pumppu päätti sanoa sopimuksen irti laakerivian vuoksi. Uusi pumppu saapui kuitenkin melko nopeasti ja sadetukset päästiin aloittamaan koko kentän alueella. Monet ihmettelivät miksi sadettimet eivät laula huonoilla väylillä pitkin päivää. Keväällä maan ollessa kylmää ei vettä kannata antaa vielä ylen määrin, että vesi ehtii lämmetä. Kylmä vesi ei kovin hyvin edistä ruohon kasvua. Helle jaksolla kesäkuussa ihmeteltiin miksi sadettimet eivät laula pitkin päivää. Keskellä päivää annettu lyhytkestoinen kastelu avaa kasvien ilmaraot ja haihdutus lisääntyy, jolloin kuivuuden vaikutus pahenee. Teimme osalle viheriöistä siis kunnollisen elvytyskastelun letkulla ja kostutusaineella saaden kuivumiselle alttiin paikat paranemaan.
Kahtena edelliskesänä ja miltei myös tänä kesänä oli todella pitkä sateeton jakso. Edellisinä kesinä jouduimme säätelemään kastelua niin, että väylät kärsivät ja seuraukset näkyvät edelleen. Olemme tehneet näille kuolleille kohdille ilmastusta, holkitusta, pystyleikkuuta ja kylvöä, mutta kuollut kuitukerros on niin paksu, etteivät toimenpiteet ole erityisesti auttaneet. Joissain kohdissa tarkkasilmäiset voivat havaita selvät rivit vihreitä tupsuja, ruohoa siis nousee kyllä holkitetuista kohdista, mutta tupsuina. Meillä on lainassa jyrsin, jota on tarkoitus kokeilla väylien huonoihin kohtiin lähiaikoina. Syksyn ja talven aikana teimme vesivarastoja lisää ja muokkasimme lampien vedenottokohtia, jottei jatkossa tarvitsisi enää säästellä kasteluissa.
Nyt kun salamaniskun aiheuttamat sadetinjärjestelmäviatkin saatiin korjattua, toivotaan ettei loppukaudella tulisi enää odottamattomia ongelmia.
-Teppo, apulaiskenttämestari
Julkaistu alunperin 16.7. Facebook-julkaisussa.
Lähettänyt
Jaa: 
