MGS seniorit Pärnussa 21.-24.05.2018

Ykkösgolf luki Savon linjan bussin nokassa ja sekös matkalaisia ilahdutti. Olipahan Keijo ja Mara rohkeasti toimineet, ottaen savolaisen matkanjärjestäjän. Pikkuinen virhe kuitenkin sattui, Pärnu Bay Links Golf lausuttiinkin Niitvälja. Näinhän se on, kun savolainen puhuu niin vastuu jää kuulijalle. No eipä tuo tulkintavirhe matkaa haitannut kun se oli jo etukäteen korjattu.

Yhden pysähdyksen taktiikalla suunnattiin kohti Helsinkiä ja siellä odottavaa Silja Eurooppaa.

Laivalla nautittiin merimaisemien ohessa seisovan pöydän antimista ja joitakin juomia, punaista, valkoista sekä vaahtoavaa, Keijon toimiessa takuumiehenä niin että hanat löytyivät läheltä. Yönokoset hytissä ja sitten aamupalan jälkeen bussiin ja matkalle kohti White Beach golfia. Golffareita odotti upea klubirakennus  ja nokkelampien mukaan Andropovin kolhoosin pelloille rustattu mielenkiintoinen golfkenttä.

Helle oli melkoinen, mutta vettä löytyi kentältä kaikkialta, ei valitettavasti juomakelpoista, mutta pallot tykkäsivät koska molskauttaen sinne innolla menivät. Väylät ja greenit olivat hyvässä kunnossa sekä suurin osa pelaajista, pistebogey tulosten sen vahvistaessa. Kentältä ei varjopaikkoja löytynyt ja todella lämmin sää pehmitti pelaajia. Pelin jälkeen istahdettiinkin klubille janoa sammuttamaan, nauttimaan varjosta ja maukkaasta ruoasta sekä hyvistä löylyistä.

Savon bussi kyyditsi golffarit Pärnuun hotelli Villa Wessettiin. Hotellissa saattoi aistia historiallista havinaa ja portaiden narinaa. Tilat oli uusittu ja juomakaan ei vaikuttanut väljähtyneeltä koska vaikutti ja sai senioreiden kielenkannat laulamaan.

Uusi päivä ja uudet kujeet. Aamiainen oli erinomainen, kuohujuomalla höystettynä. Nopeimmat odottivat jo laukkuineen bussia kun viimeiset nauttivat vielä aamupalaa. No olihan tuo bussikin mukava?!

Niitvälja odotti auringon loistaessa pilvettömältä taivaalta. Klubi oli kokenut täydellisen remontin vuonna 2017. Saunaosastoilta löytyi mm. kylmävesiallas. Peli alkoi ykkösteeltä reippaalla tahdilla, talvisäännön ollessa voimassa. Säännön jota tuolla kentällä tuskin juuri tarvitsi. Kakkostee olikin sitten vaikeampi kohde (Par 3) koska peli ruuhkautui jo siihen. No tuosta kun selvittiin, niin matka jatkui kohtuullisella pelinopeudella, joka ei kuitenkaan riittänyt paikalliselle valvojalle. Reilun kahden tunnin (9 väylää) pelisuorituksen jälkeen piti olla pieni tauko, mutta siihen ei ollut nyt lupaa!!?? No – kaikki meni hyvin ja viimeinenkin pallo kiepsahti väylän 18 kuppiin.

Saunaan, syömään ja palkintojen jakoon. Keijo ja Mara hoitivat palkitsemiset kahden päivän yhteistulosten perusteella. Molemmilla kentillä oli myös lähimmäksi lippua kisa. Palkintoja oli monen moisia, pokaaleita, golfaripatsaita, palloja ja pulloja. A-sarjakin oli mukavasti mukana!! Runsaiden aplodien saattelemana peleissä kunnostautuneet noutivat palkintonsa eikä sovi unohtaa skinin pelaajien riemua omia voittojaan noutaessa. Skini-isäntänä toimi Saarisen Seppo.

Kaikki selvisivät onnellisesti bussiin ja matkalle kohti Tallinnaa. Tallinnassa meitä odotti tutuksi tullut hotelli Tallnik. Tutustuminen Wanhan kaupungin miljööseen oli jokaisen oma seikkailu. Pääasia oli, että kaikki olivat seuraavana aamuna laukkuineen bussissa ostosmatkaa varten. Laiva lähti puolelta päivin kohti Helsinkiä.

Silja Euroopalla matkasimme 3,5 h kohti kotimaata ja yhden pysähdyksen taktiikalla Savon linjan bussilla takaisin Jyväskylään ja Muurameen. Kuten aina reissussa on monta mutkaa ja matkalaiset uupuneita mutta onnellisia päästessään kotiin.

Lopussa seisoo kiitos ja Keijo.

jutun kirjoitti Risto